Työelämä sairastaa

11.12.2011

Suomalaisen työelämän tilasta on julkaistu jos jonkinlaisia arvioita ja raportteja viimeisten vuosien aikana. On tuskailtu matriisiorganisaation toimimattomuutta, innostuttu prosessiorganisaation virtaviivaisuudesta, turhaannuttu funktionaalisen organisaation tiedonkulun hitauteen, korostettu innovaatioprosessien tärkeyttä, podettu työpahoinvointia ja kuulutettu henkilöstön sitoutumista työpaikkakiusaamista unohtamatta.

Aika monenlaisia vaivoja, siis, meidän työelämällämme.

Vika on aina välillä esimiehissä ja aina välillä alaisissa. Ratkaisuksi on tarjottu milloin esimiesvalmennusta, milloin alaistaitojen valmennusta tai työyhteisötaitojen kurssitusta. On tehty 360-asteen arviointeja, henkilöstökyselyitä ja sitoutuneisuusselvityksiä. Sitä saat mitä mittaat on lähes kaikille tuttu mantra. On kokeiltu erilaisia tapoja johtaa; tulosjohtamista, syväjohtamista, Johtaminen 2.0:aa ja nyt viimeisimpänä neurojohtamista. Mikään ei oikein tunnu auttavan.

Mitä meiltä on jäänyt huomaamatta? Johtamisen tavat ja käytännöt juontavat edelleen juurensa teollistumisen ajan perinteisiin ja sovellamme edelleen näitä tietointensiivisten yritysten johtamiseen. Tietointensiivisen yrityksen arvontuottomekanismit ovat erilaiset kuin mekaanisen tuotannon tehdasorganisaation.

Miksi ihmeessä mekaanisen tuotannon johtamiskäytännöt toimisivat hyvin nykytilanteessa? Ei kelloseppäkään saa työtään tehtyä vasaralla ja taltalla. Kyllä hän valitsee työkalunsa käsillä olevan tehtävän ja tavoitteen mukaan – sieltä hienomekaanikon työkalupakista.

Tietointensiivisen yrityksen arvonmuodostus nojaa työntekijöiden väliseen tulokselliseen vuorovaikutukseen. Johtamisen ydintehtävän tulee silloin olla tuon vuorovaikutuksen ohjaaminen tuloksia tuottavalla tavalla. Työn hedelmät syntyvät lähes aina usean ihmisen onnistuneen yhteistyön seurauksena.

Johtaminen nykyisessä toimintaympäristössä on vaativaa ja moniuloitteista, ja erilaisissa tilanteissa tulee kyetä johtamaan eri tavalla. Tuotekehitysorganisaatiota johdetaan eri tavalla kuin myyntiorganisaatiota. Jos johtamisessa on muuttujana vain yksi ulottuvuus esimerkiksi nopeus, jää varmasti organisaation potentiaalista paljon hyödyntämättä.

Kannattaa siis valita johtamisen työkalut tavoitteen ja tehtävän mukaan. Johtajille voisi sanoa, että tunne vastuusi ja tartu rohkeasti tähän mahdollisuuteen.

Jukka Kotkanen

Havaintojani maailmasta ympärillämme. Yllykkeitä ajatella ja toimia uusilla tavoilla.

LUE MYÖS TÄMÄ BLOGI

Rakennetaanko yrityksessä kirkkoa vai muurataanko vain yksittäisiä onnellisia tiilejä?

LUE LISÄÄ

Simple Share Buttons
Simple Share Buttons