Nämä ammatit katoavat todennäköisimmin - mitä tehdä?

20.01.2014

Yle uutisoi 13.1.2013 isoin otsikoin ammattien katoamisen vaarasta Suomessa tulevan 10-20 vuoden aikana. Uutisessa oli luetteloitu näkyvästi ensin lista 20 turvatuimmasta ammatista ja sitten vastaavasti 20 uhatuimmasta ammatista. Uutinen perustui Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimukseen, jossa Etla oli soveltanut Oxfordin yliopistossa kehitettyä menetelmää arvioida tietotekniikan vaikutusta eri ammatteihin.

Itseäni hämmästyttää lähinnä millaista keskustelua uutinen on aiheuttanut. On kaiketi itsestään selvää, että maailman muuttuessa tarvitaan myös erilaisia ammatteja. Jotkut vanhat katoavat ja joitain uusia syntyy. Joseph Schumpeter esitteli luovan tuhon käsitteen jo 1950-luvulla. Ajatuksensa hän perusti Marxilaiseen talousteoriaan, joka juontaa juurensa 1850-luvun tietämille. Manuel Castells jatkoi näiden ajatusten pohjalta tuoden mukaan tietoverkkojen vaikutuksen ilmiöön 1990-luvun lopulla. Julkisessa keskustelussa on aika vähän keskusteltu tämä luovan tuhon vaikutuksesta arkeemme yksilötasolla. Samaan aikaan tietoverkkojen laajan käyttöönoton myötä on poliittisin keinoin vapautettu niin pääoman, kuin työvoiman liikkuvuutta niin euroopassa kuin globaalistikin. Tietoverkkojen laaja hyödyntäminen sekä pääomien ja työvoiman vapaampi liikkuminen yhdessä vaikuttavat kaikki samansuuntaisesti tässä globaalissa systeemissämme kiihdyttäen muutosnopeutta.

Julkisuudessa on väitelty siitä, mitkä ammatit katoavat ja mitkä säilyvät. Ymmärrettävä vastareaktio, joka ei kuitenkaan johda eteenpäin. Toisaalta on tarjottu vastalääkkeeksi ammattien katoamiselle koulutusta. Tässä vaihtoehdossa ollaan jo ottamassa askelta eteenpäin – riittämätöntä tosin. Jos polku tulevaisuuteen olisi selkeä ja ennustettavissa, voisimme kouluttaa osaajia tulevia tarpeita varten. Polku tulevaisuuteen on kuitenkin paljolti hämärän peitossa ja yllätyksiä täynnä.

Ehdotankin välittömäksi lääkkeeksi valppautta tarkkailla ympärillä olevaa maailmaa ja ymmärryksen rakentamista siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Lisäksi tarvitsemme mahdollisuuksiin tarttumista niissä kohdin, joissa voimme luoda ympärillemme jotain useammalle arvokasta. Jos se mitä nyt teemme ei johda kohti parempaa, vain hölmö jatkaa samalla tavalla – viisas kokeilee jotain muuta ja koittaa josko se toimisi. Jos ei, niin kokeilee taas jotain muuta kunnes löytää jotain toimivaa. Julkishallinnossamme on keksitty tälle nimikin: kokeiluyhteiskunta. Mitä tapahtuisi, jos laittaisimme toimeksi ja kokeiltaisiin? Mitä sinä aiot tänään kokeilla?

Coaching on hyvä tapa aloittaa kokeileminen.

Jukka Kotkanen

Havaintojani maailmasta ympärillämme. Yllykkeitä ajatella ja toimia uusilla tavoilla.

LUE MYÖS TÄMÄ BLOGI

Mikä johtamisen ja esimiestyön alueella ovat ne perusasiat, jotka kuntoon laittamalla konkreettinen johtamis- ja esimiesosaamisen kasvu olisi huomattavinta?

LUE LISÄÄ

Simple Share Buttons
Simple Share Buttons