Ajattelun artesaani

Minua on jo monien vuosien ajan viehättänyt suomalaisen paahtimon tapa mainostaa ja markkinoida ykköstuotettaan. Siinä paahtimo nostaa esiin suomalaisia kädentaitajia ja antaa heidän kertoa omasta ammatistaan. Tämän mainonnan perinne alkaa jo vuodesta 1977. Nyt on vuosi 2017 ja edelleenkin noissa mainoksissa on jotain sytyttävää – artesaanin ote.

Millainen oli Suomi vuonna 1977? Millainen on Suomi tänään 2017? Mitä on tapahtunut tavallemme tehdä työtä noiden 40 vuoden aikana?

Vuonna 1977 minä olin varhaismurrosikäinen ja työ ja ammatti olivat vielä jotain, joka oli jonkinlainen ajatus lähitulevaisuudesta. Ajattelin, että pitäisi vielä opiskella jotain sellaista, josta voisi tulla ammatti. Mainoksissa nuo käsityöläiset kertoivat intohimoisesti paneutumisestaan työhön ja siihen miten se palkitsee tulosten muodossa. Heidän työllään tuntui olevan jokin sisältä lähtevä korkeampi tarkoitus ja he kokivat työnsä varmasti merkitykselliseksi.

Työ oli selvästi raaka-aineiden muokkaamista oman näkemyksen mukaisesti sellaiseen muotoon, joka tyydytti silmää ja palveli jotain käyttötarkoitusta. Suomi eli kiihkeän kasvun aikaa. Sotakorvauksista oli selvitty jo hyvän aikaa sitten ja Suomea rakennettiin kiivaasti paremmaksi yhteiskunnaksi Neuvostoliiton varjossa ja imussa. Meillä oli yhteinen tavoite paremmasta tulevaisuudesta.

Neljässä vuosikymmenessä on ennättänyt tapahtua paljon. Edelleen nuo paahtimon mainokset vetoavat minuun. Vieläkin kädentaitajat kertovat ammatistaan ja suhteestaan siihen ja tekemiseen. Ennen teollista yhteiskuntaa arvontuotto oli yksittäisten osaajien omilla taidoillaan aikaansaamaa. Teollisessa ja jälkiteollisessa yhteiskunnassa opittiin organisoitumaan niin, että yksittäisten osaajien yhteisestä panoksesta voitiin jalostaa yhä arvokkaampia kokonaisuuksia. Aurojen sijasta traktoreita, veneiden sijasta suuria rahti- ja matkustajalaivoja.

Artesaanit ovat edelleen joukossamme ja heitä on varmasti kaikissa ammattiryhmissä. Artesaanit taitavat olla ihmisiä, jotka ovat löytäneet työlleen syvemmän tarkoituksen ja sisäisen motiivin toteuttaa itseään työssään. Ovatko nämä ihmiset tänä päivänä ajattelun ja yhdessä tekemisen artesaaneja?

Miten minun tai sinun tulisi toimia, että voisimme olla yksi heistä?