Tuloksekas johtaminen – ei nimi johtajaa tee

05.05.2017

Tuloksekas johtaminen on (ja tässä tulee!) tätä:

aikajohtaminen, arvojohtaminen, asiakaslähtöinen, asiajohtaminen, body- ja hybridijohtaminen, ihmisten johtaminen, ikäjohtaminen, innovaatiojohtaminen, institutionaalinen johtaminen, itsensä johtaminen, jaettu johtaminen, kaaosjohtaminen, konseptijohtaminen, kriisijohtaminen, kvartaalijohtaminen, laatujohtaminen, lean johtaminen, luottamusjohtaminen, lähijohtaminen, mentorointi, monimuotoisuuden johtaminen, muutosjohtaminen, nettojohtaminen, omistajalähtöinen, palvelujohtaminen, pedagoginen johtaminen, perusjohtaminen, projektijohtaminen, prosessijohtaminen, resurssijohtaminen, riskijohtaminen, sakista johtaminen, sopimusjohtaminen, syväjohtaminen, tarinajohtaminen, balanced score card johtaminen, tavoitejohtaminen, tietojohtaminen, tiimijohtaminen, tilannejohtaminen, toiminto- ja laskentajohtaminen, transformaatiojohtaminen, tulosjohtaminen, verkostojohtaminen, vertailujohtaminen, virtuaalijohtaminen, visiojohtaminen, välittävä johtaminen, vuorovaikutusjohtaminen, ympäristöjohtaminen, älykäs johtaminen, jne.

Lista on Käytännön johtoryhmätyöskentely –kirjasta, joka sattui käsiini kirjaston poistokappaleena. Mietin, miten tämä Mansukosken, Mitrosen, Porennen ja Salmimiehen kirja vuodelta 2007 on jo poistokappaleena. Lähempi tarkastelu paljastaa, että johtoryhmätyöskentely ja johtaminen on muuttunut hurrrjasti viimeisen 10 vuoden aikana.

Pelkästään Tuloksekas johtaminen –lista paljastaa, että se on auttamattomasti vanhentunut. Siitä puuttuu mm. päivän trendijohtaminen (jos trendijohtamista ei lueta sellaisenaan johtamiseksi): valmentava johtaminen eli coachaus, ellei se sitten sisälly, limittäydy ja lomittaudu muihin johtamisiin, minkä se tietenkin tekee.

Ihan sama, miltä vuosisadalta kyseinen lista on, mutta se on hirveä. Idea tietenkin on, että eri tilanteissa tarvitaan erilaista johtamista. Johtaja on ja on pitänyt olla kameleontti, skitsofreenikko tai no, menestyvä ja hyvä johtaja.

Lista innostaa lisäämään johtamistyylejä: lottojohtaminen, jossa tsäkällä löytyy onnistuminen ja/tai tekijä. Pyhäjohtaminen olisi vähän sama asia, mutta se perustuisi johonkin arvottavaan (siis arvo, ei arpa) johdatukseen. Bruttojohtamisessa, jota myös kutsuttaisiin brutaaliksi johtamiseksi, lähdetään siitä, että kaikki on mahdollista ja kaikkea tehdään. Sitä seuraakin usein joku toinen johtamistyyli, kuten nettojohtaminen. Hei, pliis.

Oletteko muuten kuulleet johtajasta, joka johti säkistä? Se ei kuulemma onnistu. Pitää olla läsnä, vaikkei olisikaan. Johtaja kuuluu ja näkyy. On vähän strateginenkin, eli niin kuin shakilla johtamista. Entäpä johtaja, joka johtaa vain kun ”tilanne on päällä” – onko kyseessä tilanne- vai äärimmillään kriisijohtaminen? Hmm.

Välittävä johtaminen jakautuu luonnollisesti kahteen alakategoriaan: ihmisistä välittämiseen (leadership) ja asioiden välittämiseen (management). Yleensä suositaan älykästä johtamista, mutta ei ole lainkaan tavatonta hyödyntää tyhmää johtamista, jolla saavuttaa sopivasti uteliaisuutta, ehkä hämmennystäkin, joka johdattaa alaiset toimimaan esim. itseohjautuvasti, mikäli on havaittavissa turhaa tukeutumista esimieheen. (Huom. Tässä ei tule sotkea tyhmän johtamista tyhmään johtamiseen.)

”Meillä otetaan käyttöön tämä laihajohtaminen.” Mitä sanoisit? Anna kun innostun ja sitoudun. Entä jos otettaisiinkin lean management? Yeah, sounds like the thing to do. Mutta kuulkaa, sama asia Johtoryhmätyöskentely –teoksen mukaan. Kyse on lingvistisestä käännöksestä, joka epäonnistuu totaalisesti asian myymisessä.
In the end, mielestäni kaiken kruunaa perusjohtaminen. Miksi hötkyillä termeillä ja taidoilla, kun perusjohtamisessakin on jo ihan tarpeeksi?

Johtaja, mitä menulle laitetaan (menu johtaminen – jee!)?…

LUE MYÖS TÄMÄ BLOGI

Johtamisen tavat ja käytännöt juontavat edelleen juurensa teollistumisen ajan perinteisiin ja sovellamme näitä edelleen. Virhe?

LUE LISÄÄ

Simple Share Buttons
Simple Share Buttons